Historia

Vuonna 1883 perustettu Helsingin Vieraskoti on maamme vanhin asumisyksikkö. Se on toiminut nykyisessä kiinteistössä Albertinkatu 4:n ja Pursimiehenkatu 10:n kulmassa jo vuodesta 1893.

Perustajajäseniin kuuluivat Constantin Boije af Gennäs, joka toimi lähetyssaarnaajana sekä vapaaherrana, siviili-insinööri W.V Forsman, kauppias A.F Böckerman, seppätehtailija Magnus Alm, rouva Maria Boije, maalarimestari U. Palmu sekä rakennusmestari Johan Sandström.

Yhdistyksen kantavina ajatuksina olivat kristillinen arvopohja ja Jumalan sekä lähimmäisenrakkauden palveluksessa toimiminen. Vielä nykyisinkin näkyvimmät kristilliset arvot yksikössä tehtävässä työssä ovat lähimmäisenrakkauteen perustuva välittäminen ja ihmisarvon tunnustaminen.

Aikojen saatossa Helsingin Vieraskoti on palveluillaan mahdollistanut monen ihmisen elämän ja arjen muuttumisen hallittavampaan suuntaan.

Minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne.”

Mat: 25:35.

Galleriaan olemme koonneet kuvia Helsingin Vieraskodin historian varrelta.

Muotokuva Constantin A.L. Boije af Gennäsistä.

Helsingin Vieraskodin yhdistyksen aloitteentekijä sekä perustaja Constantin A.L. Boije af Gennäs.

25.1.1880 Simonkatu 6:ssa sijaitsi vanha krouvin pitopaikka, josta myöhemmin tuli ensimmäinen Helsingin Vieraskodin toimipiste, silloiselta nimeltään Kappeli kurjille. (Kuva: Brander Signe, Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat)

10.6.1880 vuokrattiin toinen entinen krouvihuoneisto Uudenmaankadun ja Fredrikinkadun kulmauksesta. Tätä toimipistettä kutsuttiin nimellä toinen Kappeli kurjille. Uusi huoneisto mahdutti sisäänsä 350 henkilöä ja siellä alettiin järjestää suuren suosion saanutta pyhäkoulua. (Kuva: Brander Signe, Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat)

Katunäkymä osoitteesta Iso-Roobertinkatu 6 ja ensimmäisestä kodista.

Vuonna 1883 osoitteesta Iso-Roobertinkatu 6 vuokrattiin tilat, joita kutsuttiin Ensimmäiseksi kodiksi. Tilat koostuivat viidestä huoneesta, joista kolmessa oli sänkypaikkoja 22 henkilölle. Lisäksi tiloissa oli ruokasali, työhuone sekä pieni kirjasto. (Kuva: Brander Signe, Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat)

Katunäkymä osoitteesta Fredrikinkatu 30 ja toisesta kodista.

Vuosina 1885–1892 toiminta muutti osoitteeseen Fredrikinkatu 30 ja tätä tilaa kutsuttiin Toiseksi Kodiksi. Tilat koostuivat kahdeksasta huoneesta ja taas useampia avuntarvitsijoita pystyttiin auttamaan. (Kuva: Brander Signe, Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat)

Vieraskodin toimitila Antinkadulta kuvattuna.

Vieraskodin toimitila, Antinkatu, nykyinen Lönnrotinkatu. (Kuva: Brander Signe, Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat)

Gustaf Nyströmin piirros Helsingin Vieraskodista.

1880-luvun lopulla alettiin keskustella oman talon rakentamisesta sekä tontin ostamisesta. Uuden talon piirustukset toteutti Gustaf Nyström. Nyström on tunnettu mm. Helsingin Vanhan Kauppahallin (1889), Kasvitieteellisen puutarhan Palmusalin (1889) ja Säätytalon (1891) suunnitteluista.

Helsingin Vieraskodin perustamisasiakirja. Vuonna 1983 Helsingin Vieraskoti ja Yömajayhdistys täytti 100 vuotta.

Piirroskuva kolmikerroksisesta Helsingin Vieraskodista.

Helsingin Vieraskodin kolmikerroksinen kulmatalo kellarikerroksella oli komea näky matalien puutalojen ympäröimällä tontilla. Uusi rakennus vihittiin käyttöön 25.–27. tammikuuta 1893.

Helsingin Vieraskodin rakennus vuonna 1929.

Vuonna 1928 päätettiin Pursimiehenkadun kiinteistöä laajentaa vielä yhdellä asuinkerroksella. Vuoden 1929 alussa valmistunut 5. kerros tarjosi tilat 80 uudelle asukkaalle.

Miesten makuusali 1930-luvulla Pursimiehenkadulla. Koko yhdistyksen toiminnan ajan asukkaiden ammatit on merkitty muistiin ja Helsingin Vieraskodissa on asunut mm. filosofian kandidaatti, entinen maakanslisti, opiskelija, entinen sotilas, muusikko, entinen kauppias, opettaja, entinen rautatieharjoittelija, käräjäapulainen, käsityömestari ja kauppakirjanpitäjä.

Makuusali naistenosastolla 1930-luvulla.

Helsingin Vieraskodin sisääntuloaula kuvattuna 1930-luvulla. Siellä sijaitsi pitkään vahtimestarien työhuone, kassanpitäjän koppi, ovet johtajan huoneeseen ja ruokasaliin sekä portaikkoihin.

Naisten sali 1930-luvulla Pursimiehenkadulla.

Helsingin Vieraskodin keittiö 1930-luvulla Pursimiehenkadulla. Keittiössä valmistui ruoka henkilökunnalle ja asukkaille.

Helsingin Vieraskodin kirkkosali tyhjin penkkirivein.

Tältä Helsingin Vieraskodin kirkkosali näytti 1930-luvulla. Nykyään sali on muutettu viihtyisäksi monikäyttöiseksi päiväkeskustilaksi, jossa yksikön asukkaat viettävät vapaa-aikaa, käyvät ryhmissä ja hengellisissä tilaisuuksissa, pitävät asukaskokouksia, lukevat lehtiä ja kirjoja sekä seurustelevat toistensa kanssa.

Pommin jälkiä Helsingin Vieraskodin ulkoseinässä.

Sotavuosien aikana talo säästyi pitkään pommien aiheuttamilta vahingoilta, vaikka lähellä olevia taloja tuhoutui. Vuonna 1944 Albertinkadun läheisyyteen putosi kuitenkin pommi, joka murskasi lähes kaikki kadunpuoleiset ikkunat ja aiheutti rakennukselle muutoinkin jonkin verran vahinkoja.

Mustavalkoinen kuva yövalvojasta Yösuojan ovella.

Yövalvoja Yrjönkadulla 1980-luvulla.

Vahtimestari tarkastaa asukkaan tavaroita sisääntuloaulassa.

Vahtimestari tarkastamassa asukkaaksi tulevan tavaroita sisääntuloaulassa 1980 -luvulla. Tavaroita tarkastettiin viinan tuonnin varalta, koska pyrittiin siihen, että Vieraskoti olisi päihteetön.

Miehet oleskelevat makuusalin kerrossängyissä.

1990-luvun alussa alkanut yleismaallinen talouslama ja siitä johtunut työttömyys synnyttivät Helsingin Vieraskodille lisää asukkaita. Tällöin myös asukkaiden keski-ikä alkoi laskea. Kuvassa miesten makuusali 1980-luvulla Pursimiehenkadulla.

Numeroituja hyttiosaston makuuhyttejä kahdessa kerroksessa.

1980-luvun lopulla jaettiin makuusaleja pienempiin osioihin. Kolmannen kerroksen salit muokattiin niin kutsutuiksi hyttiosastoiksi eli yhden tai kahden hengen huoneiksi. Myös muissa makuusaleissa luovuttiin kerrossängyistä ja tilat jaettiin sermeillä kahden makuusijan ryhmiksi. Majoituspaikat vähenivät, mutta asumisen taso parani.

Makuuhyttejä 1980-luvulla Pursimiehenkadulla.

Ruokasali kuvattuna 1990-luvulla. Ruokasalissa asukkaat kävivät syömässä aamupalaa, lounasta ja juomassa päiväkahvit sekä lukemassa päivän lehtiä ja katsomassa tv:stä uutisia.

Helsingin Vieraskoti ja viereen rakennettu uudisrakennus Albertinkadulta kuvattuna.

Vuonna 1996 Albertinkatu 4:ään valmistui Helsingin Vieraskodin uudisrakennus, johon sijoitettiin perheasumiseen käytettäviä asuntoja. Kuva vuodelta 1999. Nykyään uudisrakennus on samassa käytössä kuin muukin yksikkö, eli se tarjoaa vuokrasopimuspohjaista asumista helsinkiläisille asunnottomille.